Jouluruno 2024

Oli eilen kuusijuhla koulun.
Tipe tip tap kaikki lauloi siellä.
Alkaa odotettu loma joulun.
Lapset ovat vallan riemumiellä.

Juhla-aattoon on vain kolme yötä.
Koristeltu koti, joulupuu.
Äiti mummin kanssa  tekee työtä.
Piparit ja pullat leipoutuu.

Koululaiset Lauri, Anna sekä Jussi
matot telineessä tamppaavat.
Palkkana on saatu karkkipussi.
Ikkunoissa illan ramppaavat.

Käydään pöytään, alkaa aattoilta.
Huoneen tutut herkkutuoksut täyttää.
Kinkku, rosolli ja potut lautasilta,
juhlaruoka maittaa, siltä näyttää.

Rauha hartain kodin yllä pysyy
kunnes kolkutus jo sisään kaikaa.
Kukas lienee, isä naurain kysyy.
Joulupukki! Lasten huuto raikaa.

Lahjat jaetaan, alkaa leikki uusi.
Hetkeksi on ohi arki, työ.
Kynttilöillään loistaa joulukuusi.
Saapuu kaunis kirkas juhlayö.

---

Jouluruno 2023

Eläinpihaa piti vanha vaari.
Kera lehmät, ankat, possut, lampaat.
Pieni rantamökki, eessä saari,
Hiljaksiinsa kului ajan hampaat.

Joulun lähestyvän tiesi.
Saareen polku jäätyi kantava.
Sieltä kaunokuusen haki miesi.
Metsä koristeitaan antava.

Eläimille teki appeen maukkaan.
herkkuleipää, siirappia antoi.
Lampaat karsinassaan hyppi laukkaan.
Niille hyvät heinät eteen kantoi.

Itsellensä joulupuuron keitti.
Verhos ryijyin raanuin seinähirret
Pyhäaikaan pihan lumi peitti.
Puhui yksiksensä jouluvirret.

Juhlapäivän aamun ihme koitti.
Lastenlasten äänet täytti talon.
Joulun lauluja ne kilvan soitti.
Tullessansa toivat lämmön, valon.

---

Jouluruno 2022

Pakkasyönä tähdet taivaan loistaa.
Piilostansa jänö esiin hiipii.
Pihapuissa tuttu tuoksu toistaa.
Kuorta omenapuun jyrsii, riipii.

Outo maisema on kylätiellä.
Valot sammuksissa talojen
Tähän aikaan aina ollut siellä
kirkkaat jonot jouluvalojen.

Pimeydestä kaukaa mutkan takaa
punanenäporo jolkottaa.
Joulupukki vällyn alla makaa.
Lahjaretki, tiu’ut kolkottaa.

Punakuono valkotassun huomaa.
Ohi mennessänsä huikkaa tälle.
Hyvää Joulua! Se muistaa kuomaa.
Heinätukko pikku ystävälle.

Palaa sähkö jouluaamuyönä.
Katulamput hetken loistavat.
Rekijäljet taaton lahjatyönä
joulun tarinaa ne toistavat.

---

Jouluruno 2021

Joulu-ukon kierros kohta alkaa.
Ohi kiireet ovat lahjapajan.
Tontut rekeen tuovat yhtä jalkaa
paketit ja nyytit ohi pihavajan.

Ajoporot pilttuihin on tuotu.
Sorkkavarpaat kuntoon viilattu.
Juhlajäkälää on niille suotu.
Reki vankaksi on kiilattu.

Taatto lähdössä on matkaan juuri.
Soittaa ÄsTeeÄmmän virkamies.
Sanoo:”Eessämme on pulma suuri.
karanteeniin joudut kukaties.”

Miettii hetken, marssii luokse muorin.
Nyt on pakko vaihtaa vahtia.
Mukaan lähtee vielä tonttu nuorin.
Hirvaat matkaan tasatahtia.

Hiljaa kasvaa jouluaamu valoon.
Kierrokseltaan muori kotiin palaa.
Lahjat jaettuna on joka taloon.
Pukki vaimoansa hoivaa, halaa.

---

Jouluruno 2020

 Pukki valmistautuu jouluretkeen
muorin kanssa vielä tuvassa.
Jotain yllättävää viime hetkeen
tänä vuonna onkin luvassa.

Saapuu vieras, pihaan jolkuttelee poro.
Auttelevat tontut porstuaan.
Astuu sisään, sanoo: ”Pukki moro!
Käyhän keinutuoliin istumaan.”

Silkkiviitan leuan alle laittaa.
Sakset parturoinnin aloittaa.
 Tuiskutonttu lattialle luutaa taittaa.
partakarvavuoren säkkiin paloittaa.

Huokaus pääsee tontuiltakin syvä.
Melkein kertoa ei tätä raski.
Tänä vuonna rakas taatto hyvä
parran tilalla on valkomaski!

---

Jouluruno 2019

Korvatunturilla rakennetaan juhlaa
Vuorokausi jouluun aikaa on.
Tontut valmisteluun työtä tuhlaa.
Kuusi koristellaan verraton.

Hioo yllätystä lahjapaja.
Muorin sänky poronsarviluusta.
Koristeluun tarttuu koruvaja.
Revontuliväri, katto öljytystä puusta.

Lettutaikina on tehty isoon kannuun.
Kohta herkkua jo syödä saa.
Kera voin se pannaan muurinpohjapannuun.
Päälle hillavattumustikkaa.

Juhla alkaa, kokoonnutaan yhteen.
Rakovalkeana kaksi hirttä.
Porot saavat tuoreen kauralyhteen.
Tonttukuoro laulaa jouluvirttä.

Leikit, riemut jatkuu myöhään yöhön.
Onnelisna käydään nukkumaan.
Pukki rientää aaton lahjatyöhön
tuoden ilon joulumaailmaan.

---

Jouluruno 2018

Tonttu Vilkas kepposia keksii.
Muut saa varuillansa olla.
Milloin pihapolkuun tuhkaa ripsii.
Illoin kolistelee ullakolla.

Keittiöönkin kerran teki jekun.
Vaihtoi siirapin ja tervan purkkia.
Muori keitti aineet joulunekun.
Kattilasta alkoi kermat kurkkia.

Onpas täällä tervan tuoksu hyvä.
Pukki tuumi pyyhkiessään jalat mattoon.
Tonttujoukon hiljaisuus on syvä.
Siivottu on tupa lattiasta kattoon.

Korvatunturilla kaikki hyvin.
Juhlat jatkuvat ja saapuu yö.
Joulupäivä koittaa kaikkein pyhin.
Taivaan koristelee tähtivyö.

---

Jouluruno 2017

Punakuonon perheen vasa nuori
syntyi tämän vuoden toukokuussa.
Joulutontut tälle naavaa kuori,
maistui makealta pikku-poron suussa.

Lahjapulkkaa vetämään jo tahtoi kovin.
Joulupukki tätä estää saa.
"Kasva, keräät voimaa vielä tovin.
Ensi vuonna sitten onnistaa."

Kierrokselleen käyvät  Petteri ja taatto.
Juhlailtaa ei nyt mikään voita.
Porotallin herkkujouluaatto
Syödään jäkälää ja heinää, porkkanoita.

Nuori hirvas väsyy, painaa pää.
Vatsa täynnä syvä uni maittaa.
Harmitus jo kauas taakse jää.
Unissansa rekiretken taittaa.

---

Jouluruno 2015

Lahjalistaa tonttujoukko teki.
Taulukoitiin toiveet pilttien.
Mistä tänä vuonna täyttyy reki?
Mitä viedään luokse lasten kilttien?

"Tabletteja monet lapset pyytää",
virkkoi tonttu vanhin tuolissaan.
Mihin vaivaan lääkkeitä ne syytää?
Pukkikin jo oli huolissaan.

"Keitä anisminttusalvaa muori,
päälle kaada paksu suklaavelli.
Lisää joukkoon sitruunoista kuori.
Syntyy ihmetaikakaramelli."

Muuttuu monen suu jo makeaksi
Juhlailo, nauru, laulu raikaa.
Suklaatablettia otti yhden, kaksi.
Jouluaattoillassa on taikaa.

---

Jouluruno 2014

Joulupukki istui iltaa kanssa muorin.
Keikkui tuoli päällä räsymaton.
Pankon yllä kollikissa nuorin.
Himmelit ja tähdet täytti katon.

Pakkanen jo nurkkahirteen paukkui.
Katsoi taatto iltaan tummuvaan.
Kehii kuu, jo jossain kettu haukkui.
”Nousee pyry, hyvän kelin saan”

Valmiina on kaikki aaton retkeen.
Kohta alkaa joulupukin työ.
Aika pysähtyen tähän hetkeen.
Korvatunturilla rauhan yö.

---

Jouluna 2013

Heräs sammakko pohjalta lammikon.
Nousi pintaan, jo joko on kevät.
Eivät kasva varret kaislikon.
Lepovaiheessa lilluvat levät.

Tunsi väreitä, laineita, loiskintaa.
Ui sammakko porosen eteen.
Se janoaan koetti sammuttaa
Sarvet katkoivat oksia veteen.

Kovin näytät olevan uupunut.
Onko raskasta poron työsi?
Polku kivinen on, ja nuutunut
olen tosiaan, sen poro myönsi.

Nyt joulu on, tosin lumeton
ja hoidamme kyytejä pukin.
Ja kun jaettu lahjat kaikki on,
saamme huilata itse kukin.

Vaikka jäässä ei ole lammikko
puolen vuoden päässä on kesä.
Sanon sinulle  pieni sammakko:
Ui sinne, missä on pesä.

---

Jouluruno Ylen runokalenteriin21.12. Hiutale

Tonteri-tontulla hassu käy tuuri.
Aukean laidassa tuo talo suuri.
Mahdoton katsoa ikkunoista.
Urakkaa ollutkaan ennen ei moista.

Hankalaa tietoa lapsista urkkia,
käytävän varjoista, luukuista kurkkia.
Eväänä öisin vain leipää ja voita,
hiutaleet, pullaa ja rusinoita.

Viikon hän siellä valvoa koitti.
Lopulta päälikkötontulle soitti.
”Anteeks, jos vaivaan”, hän haroili hapsia.
”Talossa asu ei lainkaan lapsia.”

Hups, kuittaa päällikkö, juttu on korni.
Kohtees on kentän valvontatorni.
Kittilän koneeseen osta lippu.
Kotiin sielt noutaa Sut porosi Jippu.

”Putosin kerran pukin reestä,
korkeella pelkään kymmenen eestä.
Junalla tonttu tää matkustaa taitaa.
Päivän tai pari se ottaa vain aikaa.”

---

Juluruno Ylen runokalenteriin 20.12. Nauha

Koulussa illalla on kuusijuhla.
Lapset jo oottavat
joulupukkia.
Karkkeja jakaa ja
lahjasukkia.
Opettajalle on
luvassa kukkia.

Pikku-Anna.
Huomannut häntä
ei pukki.
Ahdistus sydämen tukki.
”Väärinkö tein, kun
veljen saappaaseen viikolla
lunta vein”?

Rehtori huomaa
ja pysäyttää Taaton
käytävän rapussa.
Muistuttaa kuomaa,
Anna muutti
kouluumme vasta
joulukuun alussa.

Ruokalan kaapista
tehdään lahja.
Suklaata,
omenaa,
lakritsikauha.
Valkoinen pussi ja
punainen nauha.
Lahjansa Anna myös lopulta saa.

---

 

Jouluruno 2012 (Ylen runokalenteriin 19.12. Luuta)

Tonttulassa on nyt pekkasvapaa.
Tehty työtä kohta vuosi on.
Vaikkei pukki suosi uutta tapaa,
Tauko ei nyt vallan tarpeeton.

Aamupuuron jälkeen oottaa hupi.
Kaikki tänään voivat kisailla.
Alkaa valehtelijoiden klubi.
Joulumuorikin voi visailla.

Harja kulunut on sikakarvaa.
Kysyy Hilla, mikä tämä on?
Helposti tuon vehkeen nimen arvaa.
Poronvillaharja verraton.

Seuraavassa paksu rautalenkki,
kahvana on pitkä varsi puuta.
Hiljaisena istuu tonttupenkki.
Muori auttaa, tuo on uuniluuta.

Leikin jälkeen syödään muorin ruokaa.
Kotijuustoa ja leipää, perunoita.
Joulupukkikin jo röyhtäisee ja huokaa.
Lepopäivää ei nyt mikään voita.

---

Jouluruno 2012 (Ylen runokalenteriin 18.12. Porras)

Nenänpäästä valuu pakkasessa nuhatippa.
Vinossa on isännällä karvareuhkan lippa.
Selkä kastuu kulkiessa hiestä paidan alla.
Lunta näyttää kinostaneen täällä kaikkialla.

Kesällä jo katsoi, missä kasvaa kaunis kuusi.
Oksallansa tuuhealla hiiripöllö huusi.
Neljä tuntia jo kiertänyt on monta puuta.
Aatos lämmin alkaa olla ihan jotain muuta.

Vanhaan metsätupaan poikkee, tuli tehdä täytyy.
Vyö jo hankaa selkärankaa, vatsanahka räytyy.
Alta painon pettää vanha laho porraslauta.
Anteeks lapsilta, nyt sieltä kuului ”jumalauta”.

Illan tullen rientää kuusi harteillansa kotiin.
Kolme tippaa karvaslientä laittaa kuumaan totiin.
Kirkassilmälapset sekä vaimo kehuu. Hyvä!
Harmit unhoittuu ja alkaa Joulun aika pyhä.

 

---

 

Jouluruno 2012 (Ylen runokalenteriin 17.12. Muru)

Orkku naavapesässänsä nukkuu.
Lumioksiin tuulen äänet hukkuu.
Kaarnaa pitkin valuu pihkanoro.
Jäkäläänsä kaivaa ajoporo.

Pörinään nyt tupsuhäntä herää.
Sammaleita kolon suulta kerää.
Valkoisenaan hajua on tuolla.
Pikkukuuset nurin lähisuolla.

Varis vanha virkkoo harmaasiipi.
"Rumastippa joku nevan riipi.
Ihmiset, kun viettää talvijuhlaa.
Puita keräävät ja niitä tuhlaa."

Lähistöllä vanha vaadin ammuu.
Taukopaikan nuotio jo sammuu.
Iltapalaks kurre löytää leivänmurut,
kiven alle talteen kerää sahanpurut.

Illan myötä käymään alkaa leipäjuuri.
Eihnän oravalla siitä murhe suuri.
Pakkasessa kaukaa kuuluu ketun haukku.
Sammalkodin asukkaalta pääsee paukku.

 

---

Jouluruno 2012 (Ylen runokalenteriin 14.12. Heijastus)

Laella tunturin on pieni järvi jäässä.
Kirves kädessään ja karvalakki päässä
koettaa avantoa tehdä vanha tonttu.
Pikkuhiljaa kasvaa kylmään kanteen monttu.

Hetkeks levähtää ja taljan päällä makaa.
Aurinko ei nouse horisontin takaa.
"Näille main jäi muistaakseni ahvenmerta.
Talvi yllättäen tulee joka kerta."

Lumi narskahtelee kovaa saappain alla.
Joku sinne rantaan tulee tohinalla.
Se on Keino Kelonkaarna, kukas muu.
Öljylyhdyn valo lumeen heijastuu.

"Älä turhaan tonttuparka enää kärsi,
reikää rantaveden kovaan kattoon järsi.
Mertas roikkuu tuolla vajan kelopuussa.
Talteen nostin sen jo varhain lokakuussa"

Kylmissänsä pitkäparrat rientää kotiin.
Väreet vilun hiljenevät kuumaan totiin.
Pikuhiljaa tuuli tuiskaa pihaan lunta.
Juhlaillasta jo nähdään siellä unta.

---

 

Jouluruno 2012 (Ylen runokalenteriin 13.12. Reppu)

Pikku-Ville kotiin hiljaa laahustaa.
Varsankontti nenää koristaa.
Luminen on Villen pipolakki.
Märkä, jäätynyt on pojan takki.

Eteisessä äiti tulee vastaan.
Kysyen hän toruu omaa lastaan.
"Rekinotkon laskin alla reppu.
Hellänä on siitä jalat, peppu."

Tulelle jo äiti nostaa keiton.
Lapselleen hän hakee rekipeiton.
Virkkoo, sellaisia ovat pojat.
Koluavat kaikki mäet ja ojat.

---

 

Jouluruno 2012 (Ylen runokalenteriin 12.12. Jää)

Ikkunasta kurkkii viisi päätä.
Yöllä oli viima, näkyy jäätä.
Talvi tuli, ei se ollut unta.
Pihamaalla on jo kuusi tuumaa lunta.

Pangon päälle hyppää vanha kolli.
Perään kissan katsoo pikku Olli.
Villasukat, saappaat jalkaan laittaa.
Evääks kissalle viel leivän taittaa.

Lumiaurat esiin aitan takaa.
Kinoksessa nyt jo kolme makaa.
Yksi auki talloo pihateitä.
Loput tekee lumienkeleitä.

Tuisku päivän mittaan ojat tukki.
Illan suussa saapui joulupukki.
Lasten riemu on niin verraton.
Juhlitaan, kun kerran joulu on.

---

Jouluruno 2012 (Ylen runokalenteriin 11.12. Pimeys)

Korpisuolla saarekkeessa talo

Korpisuolla saarekkeessa talo.
Tieltä kolmen peninkulman päässä.
Pimeydessä loistaa öljyvalo.
Kylään lähdetä ei joka säässä.

Reino Korolainen, vanha turvevahti
asunut on siellä vuosia.
Hidastunut askel, arjen tahti,
parta harmaa, vaatteet sarkakuosia.

Tulee joulu, Reinon kirkkoon kaipuu.
Lumen alta liian sula suo.
Luonnonvoimiin sopeutuu ja taipuu.
Tulkoon joulu metsämökin luo.

Konkeloon on jäänyt kaksi kuusta.
Saarnastuolina tuo vanha puu.
Kiven viereen tulet hellapuusta.
Laulaa tutun virren. Arkihuolet unhoittuu.

---

Joulupukki lähti suutarille

Joulupukki lähti suutarille.
Tallukas jo vanha liukas on.
Pihasta kun astuu jalaksille
meno alkaa olla mahdoton.

Kahden viikon päästä jo on aatto.
Luistimia kolme miljoonaa
vielä pakkaamatta, virkkoo taatto.
Enköhän nuo kengät silti saa.

Lestinveistäjä jo päätä pahkaa
tarttuu haasteeseen ja tehtävään.
Ottaa poron eväspussinahkaa.
Siitä saappaat tulee joka sään.

Varsi, terä yhteen neulottuna,
kantapääksi hauen leukaluu.
Pintaan hierottuna kananmuna.
Tunnissa tuo kaikki tapahtuu.

Sujuu aaton matka turvaisasti.
Liukkaalta ei tunnu lumi, jää.
Kiitos, kiitos, kiitos kamalasti!
Kiittää pukki kengäntekijää.

---

 

Jouluruno 2011

Lahjakuormaa lasten luokse veti poro.
Ilma lämmin, selkää valui hikinoro.
Pyörät pulkan alle laittoi Tomi-tonttu.
Silti aisaan tuntui polun joka monttu.

Pohti pukki katsoessaan poron työtä.
Rankkaa juosta varmaan täällä kaiken yötä.
Liian lämmin lienee kyljen alusvilla.
Leikata vois raidat karvaleikkurilla.

Taukopaikall´ ryhtyi taatto leikkuutoimiin.
Karvajätteet kääri rekeen loppuloimiin.
Poron kylkiin piirtyi syvät paljaat urat.
Puhdistettiin myöskin takasorkan kurat.

Lämmin talvi, kurakeli, eipä haittaa.
Kevennetty asu, meno poron maittaa.
Talo viimeinen ja kotiin pukki lähti.
Suunnistukseen auttoi kirkas pohjantähti.

---

Jouluruno 2010

 Porot Punakuono, Kellokas ja Härkä
 aattoiltaa ovat matkallaan.
 Parren kuivike on hieman märkä.
 Vahtii tallikissa paikallaan.
  
 Kuuluu rapinoita oljen alta.
 Siimahännätkö ne siellä hiipivät.
 Lehtikerppu tuntuu tuoksuvalta.
 Rehuastiaakin riipivät.
 
 Tekee mirri loikan pahnaketoon.
 Kaksi niistä tämän kynsiin jää.
 Pelokkasti katselevat petoon .
 Pienet alaleuat väpättää.
  
 ”Säästä meidät, kiltti kissalainen!
 Armon anna käydä tällä kertaa.
 Pahaa emme ole tehneet vainen,
 haukanneet vain vähän kerppumertaa.”
  
 Miukun vatsaa täyttää mantelit ja viili.
 Kovasti on silti hassua.
 Juhlan kunniaksi tehdään diili.
 Päälle lyödään käpälää ja tassua.
  
 Vuosia jo mennyt monta sataa. 
 Jouluna, kun porot poissa on.
 Hiirten pileet aamuun asti mataa.
 Tunnelma on aivan mahdoton.

---

Jouluruno 2009

Korvatunturilla joulukuoro
lauluharjoitukset aloittaa.
Muistuu mieleen tuttu nuottivuoro.
Stemmat täytyy hieman paloittaa.

Muori pohtii, pieni pulma hällä:
Tenori on saanut kurkkukuurin.
Katsoo joukkoaan kuin kysymällä,
kuka voisi hoitaa yläduurin.

Viittaa tonttu Simeoni takaa.
”Voisin ehkä auttaa Muoria,
vaikkei ääni ole vallan vakaa,
sanani on selvän suoria”.

”Tuiran kenomäessä otin riskin,
jäistä mäkeä kun laskettiin.
Kulkuseni mäkikiveen iskin,
ääni nousee vaikka falsettiin”.

Saapui aatto, kaunis laulu raikaa.
Muorin kasvoilla jo hymyn häivä.
Joulun ajassa on kummaa taikaa.
Iltaan tummentuvi juhlapäivä.

---

Jouluruno 2008

Illan rauha muorin tupaan tuli.
Puita pari laittoi padan alle.
Kattilassa ruokasuklaa suli,
Tuoksui kaakolle ja mansikalle.

Muorin kännyyn tuli viesti pukin:
”Laita perunat jo kohta päälle.
Alkaa loppusuora lahjahukin,
Laskeudun jo Rovajärven jäälle.”

Muori tavoittelee uuniluutaa.
Lentää tulipallo tuvan olkeen.
Syttyy, savu sinkoo, muori huutaa:
” Tontut sammuttamaan, liekit polkeen.”

Pukin saapuessa kotitalliin
tontut partojansa hankeen työntää.
Nauraa taatto, nojaa lumivalliin.
”Hyvin toimittu”, hän silti myöntää.

Mikään aaton ateriaa ei voita.
Muorikin jo istuu pöytään, nauraa.
”Syödään savukinkkua ja tuhkaperunoita,
tulitalkkunaa ja paahdettua kauraa”.

---

Viikko vain on aaton rekimatkaan
Jalaksissa tervaa tuuma on.
Poronsorkkarasvat vielä vatkaan.
Matka kohta alkaa ajaton.

Vaikka revontulet halkoo taivaan.
Leuto ilma pukkaa tunturiin.
Jokireetkin täytyy vaihtaa laivaan.
Naputellaan ilmapuntariin.

Monet viestit tontuiltakin saavat.
Puuttuu pakkaset ja tuuli, tuisku.
Vesisade raiskaa metsät, naavat
Vuotaa taivas niin kuin paloruisku.

Viime kirje luettu Pikku-Jussin:
”Lämmin sää jo lumet sulattaa”
Kyynel pirstaloinut jäljen tussin.
Vanhan sydän pistää, liikahtaa.

Miettii joulupukki, miten auttaa.
Mikä lapset iloiseksi saa?
Lahjaksi jos veisi melat, lauttaa.
Lämmin lounatuuli puhaltaa.

Miten ratkoa tuo lämpölukko?
Keinuu taatto vanha tuolissaan.
Pikavalinnassa Pakkas-ukko.
Tälle soittaa hieman huolissaan.

”Mitä kuuluu sulle vanha veikko?
Korvatunturilta soitetaan.”
”Flunssa iski, olo kovin heikko,
viltin alla olla koitetaan”

”Laitan Jörön tuomaan anisjuomaa.
Pikaisesti, toivon, paranet”
Neuvoo pukki vanhaa ukko-kuomaa:
”Talvi puuttuu sekä pakkaset.”

Aaton aattona jo sataa lunta.
Peittää tienoon huntu valkoinen.
Moni joulusta jo näkee unta
Rauhaisaa on olo lapsosten.

---

Jouluruno 2007

Ajoi tonttu nuoren poron ojaan.
Ohjasnarun väärään suuntaan veti
Kaatui kuorma ison kiven nojaan.
Aisa katki, väärinpuolin reki

Moitti pukki, ”Tonttu Toropainen,
kiire vaikka onkin joulun alla.
Pitää olla vallan varovainen,
Poroilla on aina kesäsorkat alla.”

Joulumuori keliin lääkkeen keksi,
Pataan turvetta ja piimää laittaa..
Syntyi poronsorkkapetsi.
Turvaisaa on sillä matka taittaa.

Sujui aaton retki niin kuin leikki.
Monet mutkat voitiin suoria.
Korvatunturilla alkoi breikki.
Tontut kiittelivät muoria.

Hyvää Joulua!

---

Jouluruno 2004

Aurajoen miesten ruokatouhut.

Mietti miehet porukalla
Auranlaakson alavalla,
Miten ruokaa maistuvaista
illaksi sais ilman naista.

Yksi tölmäs lihatiskiin.
Konjakkiin ja mallasviskiin.
Päättivät he paistin kastaa
Mausteena vain koivuvastaa.

Tuhersivat iltayöllä
Patalaput, essut vyöllä.
Kostuketta valelivat
Kylmin sormin palelivat.

Käänsi joku päälle kaasun.
Toinen iski tulta - praasun.
Kolmas työnsi paistin uuniin -
Odotellessa taas duuniin.

Höyrystyivät mausteviinat.
Räjähti kuin putkimiinat.
Paisti lensi - joku näki
Kuusen latvaan niin kuin käki.

Aurajoella suru tuli:
Lihat sekä viinat suli.
Keittohella meni rikki -
Taisi olla vikatikki.

Mietti miehet pienen tovin;
Vaikealta tuntui kovin
Omin avuin - yksi huokaa -
laittaa hyvää iltaruokaa.

Mitä tästä oppi herrat ?
Muistuu mieleen monet kerrat.
On se aivan turhamaista
Yrittääkään ilman naista !

---

Jouluruno 2003

Isäntä kuusen kun tupaan nakkas,
emäntä rosollia pieneksi hakkas.
Katseli kuusta ja aatteli tovin:
"Oksaton ruipunen kuuses on kovin."

Tuokkonen lunta kun tupaan suli,
suutahti isäntä - Silmissä tuli !
Lakkia päähänsä porstoossa nakkas
- Emäntä vain tuvassa rosollin hakkas.

Emäntä mietti: "Jo, johan on kumma,
pienestä suutahti isäntä tumma."
"Suuttuiko todella ?", emäntä luuli.
Tallilta tuhinan, äyskinnän kuuli.

Navetan luukusta talikko puhki.
Isäntä äreissään ruumassa huhki.
Miettien seuraansa kaipaaville:
"Lähdenkö pukiksi naapurille?"

Illalla töiden ja askareen takaa.
Isäntä tupaan - Jo emäntä makaa
pyytäen lauteelle laveammalle
isäntää viereensä vällyjen alle.

Lapset jo sängyssä; joulusta unta.
Isännän saappaista tupaan lunta.
Ennen kuin tuokkonen tupaan suli,
pirttiin lämpöiseen Joulu tuli!

---

Jouluruno 2002

On jouluyö ja pukin lahjapajaan
hiljaisuus on tullut ylle maan.
Tontut vetäytyneet talvimajaan,
pukki tekee vielä kierrostaan.

Tunnin tarkkuudella joulumuori tietää,
milloin miesi rakas palaa reissuttaan.
Pienet epämukavuudet helppoa on sietää.
Tuohan lahjat ilon koko maailmaan.

Yht' äkkiä jo näkyy punakuonon pää.
He saapuvat ja pukki reessä makaa.
Vasta monen tunnin päästä - huono sää
 -heitä odotettiin kotiin matkan takaa.

Joulumuori oikoi mutkat tukassaan.
Miten pian jo pukki saapui tänne kotiin?
Ja kiireessä hän laittoi tuohisukassaan
 kananmunia pukille kuumaan totiin.

Lahjat valaisevat yöllä maata tummaa.
Vuosisadat ollut on se pukin työnä.
Jotain korvatunturilla hyvin kummaa
tapahtumaan pääsi sinä jouluyönä.

Ja lahjan kauniin myöskin joulumuori saa.
Tali tallin kynttilässä maahan valuu.
Jo muorikin näin alkaa hieman hahmottaa,
mi syy on ollut; pukin äkkipaluu.

Siks niin nopeasti kotiin pukki kiilasi.
Jääkeliin, kun hän poron kengitti.
Hän karvat suki sekä sarvet viilasi.
Keuhkoon vahingossa pölyn hengitti